TÄHTITAIVAALLA: Knipi

Knipi on kaikille meille tuttu Egotrippi- yhtyeestä, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Tämän lisäksi Knipi on jättänyt jälkensä säveltäjänä suomalaiseen popmusiikkiin. Hänen kappaleitaan ovat mm. Anna Puun levyttämä "Säännöt rakkaudelle", Jenni Vartiaisen "Tunnoton" ja Irinan "Hiljaisuus". Knipi julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa syksyllä 2019.

Sinut tunnetaan Egotrippiyhtyeestä ja maan parhaisiin kuuluva biisintekijänä. Miten päädyit musiikin pariin ja musiikkialalle?

Jo ennen kuin osasin soittaa mitään instrumenttiä muistan olleeni aivan lumoissani musasta ja bändeistä. Teininä alkoi sisäinen palo olemaan niin suuri että asialle oli tehtävä jotain ja yhdessä kaverin kanssa aloimme treenata kitaran soittoa ja tehdä biisejä. Tavallaan tuntuu että olen vieläkin tuolla matkalla vaikka musatyyli on muuttunut melkoisesti noista ajoista.

Jostain syystä mulla oli hieman röyhkeän itsevarma tunne että joku levy-yhtiö meidät nappaa talliinsa jossain vaiheessa. Aika monia demoja kuitenkin läheteltiin levy-yhtiöille ja kieltäytymisiä tuli. Lopulta silloisen basistimme entinen kitaranopettaja Ben Granfelt oli tietämättämme kiikuttanut demomme Sonylle jossa innostuttiin.

Mitä kuuluu tällä hetkellä? Teetkö itsellesi vai muille musiikkia? 

Tällä hetkellä yritän kovasti kirjoittaa uusia kappaleita seuraavalle soololevylleni.

Millainen on Knipin "perus duunipäivä?”

-Useimmiten päiväni menee jotenkuten niin, että aamulla keittelen kupin kahvia ja menen pieneen työhuoneeseeni. Ehkä pistän jotain musaa soimaan ja alan kirjoitella ihan random ajatuksia paperille. Jossain vaiheessa nappaan kitaran ja alan soitella ja hyräillä ja kokeilen löytyykö jostain kirjoittamastani ajatuksesta jotain mistä laulaa tai istuisiko joku lause kenties johinkin melodiaan mitä hyräilen. Useimmiten mitään ei tapahdu ja saattaa mennä päiviä, viikkoja jopa kuukausia ettei synny mitään. Sen tunteen kanssa pitää vaan oppia elämään vaikka se ei todellakaan ole helppoa. Jos mitään ei ole syntynyt puoleen päivään mennessä, lopetan hommat yleensä siihen. Olen oppinut että väkisin puskemalla harvoin tulee hyvää jälkeä. 

Miten pääsit tekemään biisejä maan eturivin artisteille? Mitä mielestäsi musiikkialalla menestymiseen siis tarvitaan?

Mä oon ollut siinä mielessä aika onnellisessa asemassa että multa on pyydetty lauluja. Monet sävellykset jotka ovat päätyneet muille artisteille on sellaisia joista olen aina pitänyt mutta en ole saanut kirjoitettua niihin tekstiä. Esimerkiksi Hiljaisuus taisi olla sellainen jota yritin kuutisen vuotta sanoittaa itse mutta en vaan saanut tehtyä mielestäni tarpeeksi hyvää sanoitusta. Lopulta kun EMI:ltä soitettiin ja pyydettiin Irdelle biisiä tarjosin tätä ja siellä innostuttiin.  Annan tapauksessa taas kävi niin että ihastuin hänen ääneensä Idolsissa ja soitin levy-yhtiölle että jos päädytte hänen kanssaan tekemään levyä, haluaisin tavalla tai toisella olla mukana. Levy-yhtiö ehdotti Lasse Kurkea tuottajaksi ja hän taas halusi Jukka Immosen vielä mukaan. Palaset ikäänkuin vain loksahtivat paikoileen sen jälkeen.

Miten laulusi syntyvät? Palamme halusta kuulla jotain lauluntekemisen prosessistasi?

Enimmäkseen kyse on sattumasta miten homma saattaa nytkähtää eteenpäin. Valtaosa ajasta on sellaista haahuilua, itseänsä kuuntelemista ja kokeilemista. Yritän pääasiassa tavoitella sellaista hetkeä jolloin mieli on mahdollisimman avoin. Jonain päivänä vaan joku juttu saattaa kuulostaa tosi hyvältä ja sanoja loksahtelee paikoilleen kuin itsestään. Joskus taas saattaa olla että jonkun säkeen lauseen kanssa painii viikkoja ja sit pitää antaa periksi kun mikään ei ole tarpeeksi hyvä.

Mikä paras neuvo minkä olet matkallasi saanut?

En oikeastaan muista että olisin koskaan saanut sellaista neuvoa joka olisi jotenkin sopinut mulle sellaisenaan. Ehkä se paras neuvo tai oikeastaan oivallus jonka itselleni kirjoitan jokaiseen uuteen sanoitusvihkoon ekalle sivulle on tämä ”Lauluja ei synny joka päivä - Älä sressaa!"

Kuka/Ketkä on suurin vaikuttajasi/esikuvasi/innoittajasi?

Niitä on tosi monia mutta ehkä sellainen tyyppi jota välillä jopa ihan tiedostamattanikin lainaan on J. Karjalainen.

Musiikkiala on välillä raaka ja raskas. Miten pidät huolta jaksamisestasi?

Suurin ongelma mulle henkilökohtaisesti on se pettymyksen tunne kun lauluja ei synny. Vaatii voimia elää sellaisen alemmuuden tunteen kanssa kun mikään ei oikein ota lähteäkseen. Yksinäistä puurtamista tämä on ja on tärkeää että on muutakin hommaa mistä saa kicksejä. Seuraan mielelläni oman kylän jalkapalloseuran edesottamuksia niin juniori- kuin aikuistenkin saralla. Kentälle kun menee, saa aika nopeasti ajatukset pois musahommista ja jaksaa taas seuraavana päivänä yrittää.

Miten unelmista tehdään totta?

Tää on aika hankala kysymys. Ehkä fiksuin tapa on asettaa tarpeeksi pieniä tavoitteita ja hissuksiin edetä niitä kohti. 

Mitkä kolme neuvoa sanoisit aloittelevalle artistille tai lauluntekijälle?

No heti alkajaisiksi haluan sanoa lauluntekijöille saman kuin mitä yritän sanoa itselleni: ”Lauluja ei synny joka päivä - Älä sressaa!”. Toinen ihan hyvä neuvo on, että kannattaa välillä kyseenalaistaa omia juttuja ja kuunnella palautetta. Ei kuitenkaan niin, että muutat asioita vain miellyttäksesi. Jos sulla on tunne että homma pelittää paremmin niin kuin itse olit ajatellut, se todennäköisesti myös on niin.

Meitä lauluntekijöitä on moneen junaan ja tavoitteet biisinteossa saattavat erota paljonkin mutta uskoisin että jos teet sellaista musiikkia mistä voit ihan vilpittömästi olla itse innoissasi, se palkitsee lopulta. Vähintäänkin voit todennäköisesti henkisesti huomattavasti paremmin vaikka takeita toimeentulosta ei olisikaan.

SUURI KIITOS KNIPILLE HAASTATTELUSTA! <3

Ps.

Tästä pääset Knipin kotisivuille!

Tästä pääset kuuntelemaan Knipin hienoa albumia!